Humuksen ja kompostin ominaispaino: 1 m³:n paino
Käsite ”luonnonmukainen viljely” esiintyy yhä useammin maataloustekniikkaa käsittelevissä aineistoissa. Tällaisissa järjestelmissä pyritään vähentämään riippuvuutta kivennäislannoitteista ja käyttämään enemmän kasvien orgaanisia ravinnelähteitä, joista yksi on humus.
Humus on lannan maatumisprosessin valmistuttua saatavaa ruskeaa, irtonaista, tasalaatuista ja kuohkeaa ainesta, jolla on maan tuoksu mutta ei ammoniakin hajua. Lannan valmistuminen kestää luonnonoloissa puolestatoista kahteen vuotta. Kun maatuminen on valmis, 1 m³ humusta tai kompostia painaa 500–800 kg.
Humuksen (kompostin) ominaispainotaulukko
| Humuksen (kompostin) tiheys (g/cm³) | Humuksen ominaispaino (kg/m³) | Tonnimäärä 1 m³:ssa humusta |
|---|---|---|
| 0,5–0,8 | 500–800 | 0,5–0,8 |
Mitä hyötyä humuksesta (kompostista) on?
Laadukas humus muodostuu orgaanisen aineksen hajotessa mikro-organismien vaikutuksesta. Se sisältää kasveille käyttökelpoisia ravinteita, parantaa maan rakennetta ja auttaa pidättämään kosteutta. Humushiukkaset pysyvät kuohkeina, koska niiden välissä säilyy ilmatiloja. Humuksen lisääminen ravinneköyhään hiekka- tai savimaahan voi parantaa sen fysikaalisia ominaisuuksia ja kasvien ravinnonsaantia, mutta annostus on valittava viljelykasvin, maan koostumuksen ja itse lannoitteen laadun mukaan.
Humusta suositellaan käytettäväksi katteena. Tällaisen katteen alla maa lämpenee ja jäähtyy hitaammin ja menettää vähemmän kosteutta. Maan ylimpiin kerroksiin puutarhakasvien juurten tasolle asettuu kastematoja ja hyödyllisiä mikro-organismeja, jotka tuottavat kasveille käyttökelpoisia aineita. Helteellä humuskate ei kuumene liikaa eikä polta juurenniskaa, mikä ehkäisee kasvien altistumista taudinaiheuttajille.
Kastelun tai sateen jälkeen humuksen tai kompostin ravinteet siirtyvät vähitellen suoraan juuristoalueelle. Humusta tai kompostia käytetään myös kasvualustan osana taimikasvatuksessa.
On huomioitava, että humuksen tai kompostin ominaisuudet ja ainepitoisuudet voivat vaihdella ja aine voi vaikuttaa kasveihin ja maahan eri tavoin. Nämä ominaisuudet riippuvat raaka-aineesta: naudan- tai hevosenlannasta, pienkarjan lannasta, siipikarjan lannasta tai kasvijäännöksistä. Myös eläinten ravinto ja kuivike ovat tärkeitä. Olki ja turve imevät kosteutta, auttavat pidättämään typpiyhdisteitä ja vähentävät ammoniakkihävikkiä oikein varastoituina.
Humuksen (kompostin) valmistus
Luonnonoloissa lantakasassa tai erityisissä laatikoissa kuivikkeen kanssa kerätty lanta muuttuu humukseksi 1,5–2 vuodessa. Valmius arvioidaan silmämääräisesti, ja tilavuus on tällöin pienentynyt 2–3-kertaisesti. Jos eläinten ulosteet kerätään ilman kuiviketta tai kuiviketta on vähän, laatikkoon on tehtävä vuorottelevia olki- tai turvekerroksia. Kasa kannattaa peittää ylhäältä kattohuovalla tai kalvolla, jotta sade ei huuhtelisi hyödyllisiä aineita pois. Mätänemisen edistämiseksi massaa on kostutettava ja käännettävä talikolla. Humuslaatikossa on oltava aukot ilman pääsyä ja ylimääräisen kosteuden poistumista varten.
Jos lannoitetta tarvitaan vähän, sitä voi ostaa pakattuna erikoisliikkeistä. Säkillisen humuksen tai kompostin paino voi vaihdella 10–70 kg. Pakatut luonnonlannoitteet maksavat huomattavasti enemmän kuin irtotuotteet. Rahaa säästääkseen tuoretta lantaa voi hankkia suoraan kotieläintiloilta ja valmistaa humuksen itse omalla mökillä.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka paljon 1 m³ humusta tai kompostia painaa?
Yleensä 1 m³ humusta tai kompostia painaa noin 500–800 kg. Arvo riippuu kosteudesta, koostumuksesta, maatumisasteesta ja materiaalin tiivistymisestä.
Miksi humuksen tilavuus pienenee valmistuksen aikana?
Maatumisen aikana orgaaninen aines hajoaa, osa kosteudesta poistuu ja massa tiivistyy, joten lannan tai kompostikasan alkuperäinen tilavuus voi pienentyä 2–3-kertaisesti.
Voiko humusta käyttää ainoana lannoitteena?
Humus parantaa maan rakennetta ja tuo ravinteita, mutta levitysmäärä kannattaa valita kasvilajin, maan kunnon ja viljelyteknisten suositusten mukaan.