Puun tilavuus- ja ominaispaino puulajeittain
Puuta on käytetty rakennustöissä muinaisista ajoista lähtien. Materiaali on edelleen erittäin suosittu erinomaisten teknisten ominaisuuksiensa ansiosta. Puu on luonnollinen rakenteinen materiaali, joka koostuu puusoluista ja niiden välisistä onteloista. Siksi yksi puukappale ei välttämättä vastaa toista samankokoista kappaletta. Työssä joudutaan tämän vuoksi usein laskemaan tarvittava materiaalimäärä sekä sellaiset arvot kuin puun kokonaispaino ja puukuution paino.
| Puulaji | Tuore | 100 % | 80 % | 70 % |
|---|---|---|---|---|
| Lehtikuusi | 940 | 1100 | 990 | 930 |
| Poppeli | 700 | 760 | 690 | 650 |
| Pyökki | 960 | 1110 | 1000 | 950 |
| Jalava | 940 | 1100 | 1100 | 930 |
| Tammi | 990 | 1160 | 1160 | 990 |
| Valkopyökki | 1060 | 1330 | 1330 | 1130 |
| Metsäkuusi | 740 | 750 | 750 | 640 |
| Saksanpähkinä | 910 | 1000 | 1000 | 850 |
| Lehmus | 760 | 830 | 830 | 710 |
| Valeakaasia | 1030 | 1330 | 1330 | 1190 |
| Leppä | 810 | 880 | 880 | 750 |
| Vaahtera | 870 | 1160 | 1160 | 990 |
| Lehtosaarni | 960 | 1150 | 1150 | 930 |
| Siperianpihta | 680 | 630 | 630 | 540 |
| Mänty | 820 | 850 | 850 | 720 |
| Kaukasianpihta | 720 | 730 | 730 | 620 |
| Sembramänty | 760 | 730 | 730 | 620 |
| Koivu | 870 | 1050 | 1050 | 890 |
| Haapa | 760 | 830 | 830 | 710 |
| Puulaji | 60 % | 50 % | 40 % | 30 % |
|---|---|---|---|---|
| Lehtikuusi | 880 | 820 | 770 | 710 |
| Poppeli | 610 | 570 | 540 | 500 |
| Pyökki | 890 | 830 | 780 | 720 |
| Jalava | 880 | 820 | 770 | 710 |
| Tammi | 930 | 870 | 820 | 760 |
| Valkopyökki | 1000 | 990 | 930 | 860 |
| Metsäkuusi | 600 | 560 | 520 | 490 |
| Saksanpähkinä | 800 | 750 | 700 | 650 |
| Lehmus | 660 | 620 | 580 | 540 |
| Valeakaasia | 1060 | 990 | 930 | 860 |
| Leppä | 700 | 660 | 620 | 570 |
| Vaahtera | 930 | 870 | 820 | 760 |
| Lehtosaarni | 920 | 860 | 800 | 740 |
| Siperianpihta | 510 | 470 | 440 | 410 |
| Mänty | 680 | 640 | 590 | 550 |
| Kaukasianpihta | 580 | 550 | 510 | 480 |
| Sembramänty | 580 | 550 | 510 | 480 |
| Koivu | 840 | 790 | 730 | 680 |
| Haapa | 660 | 620 | 580 | 540 |
| Puulaji | 25 % | 20 % | 15 % |
|---|---|---|---|
| Lehtikuusi | 700 | 690 | 670 |
| Poppeli | 480 | 470 | 460 |
| Pyökki | 710 | 690 | 680 |
| Jalava | 690 | 680 | 660 |
| Tammi | 740 | 720 | 700 |
| Valkopyökki | 840 | 830 | 810 |
| Metsäkuusi | 470 | 460 | 450 |
| Saksanpähkinä | 630 | 610 | 600 |
| Lehmus | 540 | 530 | 500 |
| Valeakaasia | 840 | 830 | 810 |
| Leppä | 560 | 540 | 530 |
| Vaahtera | 740 | 720 | 700 |
| Lehtosaarni | 730 | 710 | 690 |
| Siperianpihta | 400 | 390 | 380 |
| Mänty | 540 | 520 | 510 |
| Kaukasianpihta | 460 | 450 | 440 |
| Sembramänty | 460 | 450 | 440 |
| Koivu | 670 | 650 | 640 |
| Haapa | 530 | 510 | 500 |
Puu on mitattava eri tavoin rakennustyön tyypin mukaan. Materiaalin tiheys vaikuttaa erityisen paljon puun kuutiometripainoon, joten tehtävän ratkaisemiseksi on määritettävä oikea tiheysarvo. Tiheyttä on kahta tyyppiä:
— Ominaispaino eli puuaineksen tiheys
— Tilavuuspaino eli rakenteisen fyysisen kappaleen tiheys
Puuaineksella tarkoitetaan puun kiinteiden materiaalien massaa ilman luonnollisia onteloita. Tämä tiheys mitataan laboratorio-olosuhteissa, koska se vaatii lisämittauksia, joita ei voida tehdä tavallisissa oloissa. Arvo on vakio kaikkien puulajien puuainekselle ja on 1540 kg/m³.
Itse puun tiheys voidaan määrittää melko helposti tavallisissa olosuhteissa. Puukappale punnitaan ja sen tilavuus mitataan. Saadut tiedot käsitellään tavallisilla laskutoimituksilla kaavan mukaan: O = M/T, missä O on puun ominaispaino, M puun massa ja T sen käyttämä tilavuus.
Puun 1 m³:n tilavuuspainotaulukko kosteuden mukaan
Kuten edellä todettiin, puuaineksen tiheys on vakio. Puulla on kuitenkin monimutkainen monisoluinen kuiturakenne. Puuaineksesta muodostuvat soluseinät toimivat puun rakenteen runkona. Solurakenteet sekä solujen muodot ja koot vaihtelevat puulajeittain, minkä vuoksi myös puun ominaispaino ja puun kuutiometripaino vaihtelevat.
Kosteus vaikuttaa myös merkittävästi puun ominaispainoon. Materiaalin rakenteen vuoksi kosteuden kasvaessa myös puun tiheys kasvaa. Tämä sääntö ei kuitenkaan koske puuaineksen tiheyttä.
Alla esitetään puun ominaispaino. Taulukko ottaa huomioon materiaalin kosteuden ja näyttää puun 1 m³:n ohjeellisen painon.
Usein kysytyt kysymykset
Miksi puun 1 m³:n paino vaihtelee puulajeittain?
Eri puulajien rakenne, huokoisuus ja kiinteän puuaineksen osuus vaihtelevat. Siksi tammi, valkopyökki tai valeakaasia ovat tavallisesti kuusta, pihtaa tai haapaa painavampia.
Miten kosteus vaikuttaa puun painoon?
Mitä suurempi kosteus on, sitä enemmän vettä puun soluissa ja onteloissa on ja sitä suurempi on yhden kuutiometrin massa.
Voiko puuaineksen tiheyttä pitää vakiona?
Käytännön laskelmissa arvona käytetään usein noin 1540 kg/m³. Todellisen puun tilavuustiheys kuitenkin muuttuu huokoisuuden, kosteuden ja kyseisen puulajin rakenteen mukaan.