Turpeen ominaispaino: 1 m³:n paino ja tiheys

Turve on kasviperäistä orgaanista ainetta, jota ihminen on käyttänyt vuosisatojen ajan. Sitä käytetään polttoaineena, kasvualustojen ja lannoitteiden ainesosana, eläinten kuivikkeena sekä eräissä rakennusratkaisuissa lämmöneristeenä tai täytemateriaalina. Turve syntyy suokasvillisuuden kertymisen ja epätäydellisen hajoamisen seurauksena.

Vaikka turpeen monipuolista kemiallista koostumusta ja yli 35 turvelajia ei tunnettu, filosofi ja historioitsija Plinius kirjoitti siitä ”palavana maana” jo ajanlaskumme ensimmäisinä vuosina. Vasta 1700-luvulla saksalainen tutkija Degner tarkasteli turpeen rakennetta mikroskoopilla ja kumosi monia sen alkuperää koskeneita virheellisiä käsityksiä.

Turpeen muodostuminen

Turve muodostuu pääasiassa soilla, mutta sitä esiintyy myös jokien tulvatasangoilla ja laaksoissa. Runsaan kosteuden oloissa kuolleet kasvit kertyvät ja hajoavat ilman puuttuessa vain osittain. Hajoamiseen vaikuttavat aktiivisesti hajottajamikro-organismit, selkärangattomat eläimet ja huuhtoutuminen.

Hajoamisprosessi päättyy enintään 0,9 metriä syvässä ylimmässä turvetta muodostavassa kerroksessa. Hajonneesta biomassasta noin 30 % muuttuu turpeeksi, ja loppu mineralisoituu tai huuhtoutuu erilaisina yhdisteinä. Muodostunut turve painuu vähitellen turvetta muodostavan kerroksen alapuolelle ja säilyy hapettomissa oloissa vuosisatojen ajan ominaisuuksiaan menettämättä.

Luokitus

Turpeet luokitellaan kasvimassan koostumuksen (puut, ruohot ja sammalet) sekä ravinteisuuden eli kasvien sisältämien ravinteiden määrän perusteella kolmeen luokkaan:

• Rahkaturve. Sen happamuus on suuri ja maatuneisuusaste pieni. Sillä on suuri vedenpidätyskyky ja pieni tuhkapitoisuus.

• Vaalea rahkaturve (tai vaihettumissuon turve). Se kuuluu esiintymän ylimpään kerrokseen, jossa kasvijäännösten maatuneisuusaste on noin 15 %. Turpeen 1 m³:n paino tässä kerroksessa on varsin pieni, 150–250 kg. Luonnontilassa sillä on suuri kaasun- ja vedenpidätyskyky: 1 kg tällaista turvetta voi imeä enintään 10 litraa vettä.

• Saraturve (tai pohjaturve). Tähän tyyppiin kuuluvat jopa 30 tuhatta vuotta vanhat esiintymät. Aine on hienorakenteista, kevyttä ja kosteaa. Kasvijäännösten maatuneisuusaste on yli 15 %, ja suuren humuspitoisuutensa vuoksi turve on ”kypsää”. Kuutiometrin paino on 350 kg/m³. Ympäristö on lievästi hapan, ja turve sisältää runsaasti typpeä, fosforia, kaliumia ja muita puutarhakasveille hyödyllisiä orgaanisia aineita.

• Kuituturve on turpeen erityistyyppi, joka sisältää selvästi kuiturakenteisia kasveja. Sitä ei seulota eikä muotoilla muiden lajien tavoin jatkokäyttöä varten, vaan ainoastaan murskataan pieniksi kokkareiksi.

Kuinka paljon turve painaa?

Kuten edellä todettiin, eri kypsyysasteiden turpeissa on eri määrä vettä ja siten eri tilavuuspaino. Sama pätee myytävään tuotteeseen. Taulukossa esitetään turpeen keskimääräiset teoreettiset painot kosteuden mukaan.

Turpeen ominaispaino ja tiheys 1 m³:ssa. Turpeen tilavuuspainotaulukko

Turpeen tilavuuspaino riippuu myös maatuneisuusasteesta ja turveryhmästä. Samassa enintään 85 %:n kosteudessa rahkaturve on saraturvetta raskaampaa, mutta kosteuden ylittäessä 85 % saraturpeen paino on suurempi.